Espoon perinneseuran toiminnan teemana vuonna 2024 on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Järjestämme verkossa lyhyitä asiantuntijahaastatteluja vuositeemaan liittyvistä aiheista. Sarjan toisena etävieraana oli kouluneuvos Aulis Pitkälä. Haastattelu on nyt katsottavissa YouTubessa.
HELLSTRÖM: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
torstaina, maaliskuuta 28, 2024
Porvarispoikien opinkäynnistä 1600-luvulla
Eino E. Suolahti julkaisi vuonna 1946 pitkään työn alla olleen teoksensa: Porvarispoikien opinkäynti Suomen barokkiajalla. Sen taustalla on myös hänen väitöskirjansa.
Löysin kirjan Siltavuoren-penkereen (ex-OKL) neuvottelutilan kaapista. Lainasin. Tykkäsin (vaikka oli enemmän dataa kuin juoksevaa tarinaa).Vien takaisin.
Suolahti käy kirjassa mm. läpi tuolloin eläneiden porvarisukujen keinovalikkoa nousta säätykierrossa ylöspäin. Poikien lähettäminen kouluun oli niistä yksi. (Toinen oli sukulaistaminen omaa asemaa korkeamman (vauraamman) suvun - aateli- sivistyneet pappis-ja virkamiessuvut- yliopistosuvut- kanssa esim. naittamalla tytär tai niin, että poika nai lesken.)
Suomi eli 1600-luvulla vahvaa säätyaikaa. 90% suomalaisista oli talonpoikia.
Aatelisia oli vain vähän, mutta heidän määränsä kasvoi sotaisen vuosisadan aikana. Oli suuraatelisto ja tavallinen aatelisto. Kruunun korkeat virat olivat heillä (esim. maaherra, lääninsihteeri, hovioikeuden asessori, laamanni...)
Papistoa oli kartanonherrojen tapaan elävästä yläluokasta talonpoikien tapaan elävään pappisköyhälistöön. Kullakin säädyllä oli oma oikeusprivilegionsa. Papiston rikkomuksia sai käsitellä vain tuomiokapituli.
Pappisuran askelmia olivat:
- Kaikkein alimmat: lukkari, lastenkoulun opettaja, pienten maaseudun kappeliseurakuntien kappalainen ja tämän apulainen,
- Kaupunkiseurakunnan kappalainen, triviaalikoulun rehtori, konrehtori, kollega, apologista...
- Ylin: kirkkoherra, piispa...
Porvareita olivat käsityöläiset ja kauppiaat, jotka olivat hankkineet kaupungeissa vaaditut porvarisoikeudet. He vannoivat porvarisvalan ja sitoutuivat mm. maksamaan veroa ja rakentamaan kirkon..Jännää oli lukea, että useimmissa kaupungeissa heitä oli vain muutama kymmen (esim. Oulussa 88).
1600-luku oli kaupungeille kukoistuaikaa. Syntyi uusia kaupunkeja, ja elämä rikastui ja monipuolistui mm. koulujen vuoksi. Kaupunkeja oli tuolloin parikymmentä, ja Turku oli niistä tärkein.
Porvareilla (ja heidän alaisillaan) oli oma hallinto- ja oikeusjärjestelmänsä: maistraatti, pormestari + raatimiehet ja raastuvanoikeus, joka ratkaisi asiat, jotka tapahtuvat kaupungin alueella.
Porvareita oli monta kerrosta:
- alin kerros koostui köyhtyneistä (esim. leskeksi jäänyt)
- keskikerrosta olivat tavalliset kauppiaat ja käsityöläiset
- ylimpään johtavaan kerrostumaan kuuluivat varakkaat porvarit, joilla oli tärkeät virat: pormestari, kaupunginkirjuri, kaupungin oikeuslaitoksen maistraatin raatimies...
Porvarisuvut pyrkivät nousemaan säätykierrossa urallaan etenevien poikien avulla esim. pätevöitymällä ensin kappalaiseksi, sitten maalaisseurakunnan kirkkoherraksi/yliopiston opettajaksi tai pääsemällä oppia hankkimalla virkamiesluokkaan tai vaurastumalla suurkauppiasluokkaan, sieltä pormestariksi ja sitä kautta jopa aatelisluokkaan.
Voidaan puhua vielä erikseen opillisesta säädystä Turun osalta. Sillä oli oma tuomiojärjestelmä: konsistori, jonka toimivalta ulottui myös perheenjäseniin siviili- ja rikosasioissa sekä akatemian käsityöläisiin.
1600-luvun koulut
Suomeen syntyi1600-luvulla koulujärjestelmä, johon kuului lastenkouluja (pedagogioita), triviaalikouluja, yksi kymnaasi ja yksi akatemia. Kaikki sijaitsivat kaupungeissa, ja niissä yksi koulumuoto korkeintaan. Kouluihin hyväksyttiin muitakin poikia kuin porvarispoikia. Suuri osa tuli pappisperheistä.
Jo vuoden 1571 kirkkojärjestyksessa oli säädetty, että kaupungin oli perustettava koulurakennus ja luovutettava opettajalle asunto. Palkka koulumestarille tuli kruunulta. Hän sai maaseudulta tietyn alueen, joilta sai kantaa palkkansa elintarvikkeiden muodossa = pitäjänkierros. Kaupunkilaiset maksoivat oman osuutensa rahana.
Vuoden 1619 koulujärjestyksessä määrättiin, että porvariston tuli hoitaa koulun ja koulumestarin kulut. Pitäjänkierros oli käytössä sekä lastenkouluissa että triviaalikouluissa = palkkaus kruunulta. Triviaalikoulut saivat rahaa myös ympäröivältä maaseudulta (ns. teiniraha).
Vuosisadan aikana porvarisperheiden suhtautuminen koulunkäyntiin kasvoi selvästi myönteisemmäksi. Opista oli pojille hyötyä (trvuaalikouluissa oli usein myös ns. apologistan luokka, jossa ei tähdätty papin uralle). Pitkään kuitenkin laiminlyötiin rakennusten kunnossapito, ja palkatkin saattoivat viivästyä jopa vuosia. Ei ihme, että kunnon opettajista oli pula.
1600-luvulla vain yhdessä kaupungissa oli lukio. Ensin Turussa ja sitten Viipurissa. Turkuun jäi vielä katedraalikoulu. Katedraalikoulu oli ainoa koulu, joka valmisti nuorisoa opillisiin virkoihin.
Triviaalikoulun saivat vuosien varrella (ainakin) Helsinki, Oulu, Pori/Rauma, Uusikaarlepyy/Vaasa. Viipurissa toimi lisäksi katedraali- ja triviaalikoulun välimuoto.
Eräissä kaupungeissa toimi joitakin aikoja myös yksityisiä pedagogioita - ainakin yhdessä oli oppilaana myös tyttö.
Opetus 1600-luvulla
Pappi edusti tuolloin sivistystä. Aateliset olivat eristyksissä omissa kartanoissaaan.
Opetus oli papiston tehtävänä lastenkouluista akatemiaan saakka. Koulunopettajien pätevyydestä ei ole paljoakaan tietoa. Osasta löytyy kehuvia kirjelmiä. Erityisesti arvostettiin musiikkia osaavia. Osasta tehtiin valituksia: opettaja ei esim. itse osannut opettamaansa kurssia tai latinaa. Osa oli pitkiä aikoja ilmoittamatta pois koulusta.
Opettajien palkka oli huono. Heillä oli oikeus asuntoon ja usein mm. kaalipeltoon. Koulurakennukset olivat usein mätiä. Joskus yhdistettiin koulumestarin ja kappalaisen virat. Moni koulunopettaja lopetti hommat heti, jos/kun pääsi kirkkoherraksi.
Myös oppilaista tiedetään aika vähän. Oppilaat olivat poikia eri säädyistä, vähiten aatelista. Aatelispojilla oli yksityisopettajia. Köyhistä perheistä tulleet olivat iäkkäämpia, aatelisperheistä saatettiin mennä akatemiaan 10-12 -vuotiaanakin. Kaupunkilaispojat kävivät koulua kotoa käsin. Maalta tulleet asuivat majoituksissa - ja saatoivat samalla opettaa majoittajaperheen lapsia.
Jo kouluunmeno nosti sosiaalista asemaa. Koululaisilla oli oikeus pitäjänkiertoon: he saivat käydä laulamassa ja kerjäämässä tietyllä alueella. Turussa ylioppilaat toimivat myös kotiopettajina ja tekivät samalla muuta hyödyllistä (esim. asiakirjatöitä)
Rikkomuksissa ei joutunut vastaamaan kaupungin oikeudessa, vaan asioiden käsittely kuului opettajien oikeudelliseen valvontaan. Rangaistuksen oli mm. karsseri ja erottaminen. Jolleivat opinnot edenneet, uhkasi joutuminen armeijaan.
Lapsien ja teinien lisäksi opetettiin 1600-luvulla myös aikuisia: saarnoilla ja "lukusilla" (lukukinkerit). Kumpiinkin oli osallistuttava, eivätkä kaikki siitä pitäneet.
maanantaina, maaliskuuta 25, 2024
Kouluvaarin terveisiä. 25.3.
T änään kliffa kouluvaarinpäivä tuttuun tapaan klo 9-14.15.
sunnuntaina, maaliskuuta 24, 2024
Viikkoraportti 12
(+) Kivaa oli kouluvaaripäivä. Väljää. Jännää. Keskiviikkona etäluento. Veroilmoitusduuneja (-) Lunta tuli. edelleen kurjia. (?) Kokouksiakin sopivasti.
Palmusunnuntai. Ostettiin pikku munia. Ei näkynyt virpojia :-) Espoon demarien kunnallis-järjestön edustajiston kokous klo 12. MG piti hyvän puheen. Lounaaksi spaghettia. Ja sitten taas viimeistelemään verojuttuja. Vielä vähän aikaa.
Hauska työtapa hapuilla oman koulun tulevaisuuden näkymiä
Työtavaksi näytän valinneen tuolloin yhdistelmän ns. tuomari-menetelmää ja työn historiallista analyysiä. Aurorassa järjestettiin noihin aikoihin syksyn alussa ns. Aurora-seminaari, jossa suunnittelutyöhön osallistui koko henkilökunta ja vanhempien edustajia, tuolla kertaa johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Mukana oli yhteensä 30 aikuista. Porukka jaettiin neljää ryhmään sen mukaan, mikä oli heidän näkökulmansa koulutyöhön. Vanhemmat saivat valita, mihin ryhmään menivät:
- Kulkurit (juuri taloon tulleet, tai useassa pisteessä toimivat. He tarkastelevat taloa tuorein silmin ja huomaavat outouksia)
- Vanhat Mestarit (talon muisti. He ovat nähneet, kuinka koulu on muuttunut aiemmin)
- Nuoret Leijonat (tulleet taloon tovi sitten)
- Albatrossit (niitä, joilla on ollut tilaisuus perehtyä koulutyöhön jostain laajemmasta vinkkelistä esim. kouluhallinnosta)
- Koulu astuu kateederilta alas ihmisten joukkoon. Opettajan ulkoinen valta vähenee, sisäinen kasvaa. Yhteistyö kotien kanssa lisääntyy. Kotiseutuopista kansainvälisyyteen. > TULEVAISUUS: + talkooväestä uusia voimavaroja. Itsensä toteuttamisen mahdollisuus kasvaa ympäristön asettamissa rajoissa - Vanhaa kuria ei ole. Erityisopetus integroidaan. Vaatimukset kasvavat, tempoilevat. Opettaja voi joutua syytettyjen penkille. On opittava perustelemaan ja hyväksymään opettajiin kohdistuva arvostelu.
- Pysyvyydestä epävarmuuteen ja jatkuvaan uudistumiseen > TULEVAISUUS: +Didaktisesti orientoituva opettaja kokee työnsä entistä haastavammaksi. Vaihtelusta pitävät opettajat nauttivat työstään. Vaihtuvuus virkistää. Kouluista tulee erilaisia (paikallisuus) - Vaativat olosuhteet. Osa opettajista ei pärjää jatkuvassa muutoksessa. Vaihtuvuus katkaisee perinteitä. Kouluista tulee erilaisia- eri arvoisuus. Resussit laskevat. Työtila rapistuu. Oppilaita tulee ja menee.
- Arvojen muutos: luterilaisuudesta kohti humanismia ja individualismia. > TULEVAISUUS: + Valinta lisää motivaatiota ja tekee työstä miellyttävämpää - Arvokasvatus tulee haasteel-lisemmaksi. Väkivalta ja levottomuus voivat lisääntyä. Lapset voivat tehdä vääriä valintoja. Eriarvoisuus tunkeutuu kouluun. Tasapalkasta siirrytään yksilölliseen palkkaan.
torstaina, maaliskuuta 21, 2024
Opinkirjossa: Hapuilua koulutuksen tulevaisuudesta
Kehittämiskeskus Opinkirjo (os. Koulun kerhokeskus) on opetuksen ja kasvatuksen alalla aktiivisesti ja monessa hankkeessa toimiva lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö. Se on mukana myös OPKM:n vetämässä peruskoulun tulevaisuus-hankkeessa 2024-25.
Opinkirjolla on oma sivusto ja siellä oma blogi. Tänään sinne ilmestyi kirjoitttamani blogilastu: Hapuilua koulutuksen tulevaisuudesta.
Aikanaan sain tehdä paljonkin yhteistyötä tuon mainion yhdistyksen kanssa silloin sen vanhalla nimellä. Teimme mm. Toivasen Tapsan kanssa materiaaleja. Taisin istua pari vuotta silloisen Luokanopettajaliiton edustajana johtokunnan kokouksissakin.
Kirjoitin blogilastun, kun pyydettiin. Kiva että kelpasi. Jutusta tuli vähän pitkä. Ja muutama naputusvirhekin jäi. Mutta hyvää tekee pohtia vaikeita asioita omalle päällekin.
Tässä linkki, jos hapuilu kiinnostaa:
https://opinkirjo.fi/2024/03/21/hapuilua-koulutuksen-tulevaisuudesta/
Työrauhapäivä
Eilen oli pitkästä aikaa web-koulutuspäivä. EduDuo – koulutustiimi oli kutsunut lakiope” Anu Rapalan ja minut jakamaan ajatuksia teemasta Työrauha - mitä voin ja saan tehdä. Anu veti aamupäivän (minä kuuntelin) ja minä iltapäivän.
Tilaisuus alkoi klo 9. Vartin kahvitauko klo 10.15. Koulutus jatkui sitten klo 11.30:een. Sitten tunnin lounastauko. Minun osuudessani kahvitauko 13.45. Ja homma päättyi virallisesti klo 15. Mukaan webinaariin oli saatu hieman yli 20 peruskoulun opettajaa ja rexiä. Moderaattorina toimi Piia Hakomäki.
Anu Rapala on luokanopettaja ja oikeustradenomi, joka jakaa lakitietoa mm. Somessa. Hän on julkaissut myös mainiolta vaikuttavan kirjasen, johon on koottu lakitietoutta peruskoulun kurinpitokeinoista ja (vastaan hangoitteleville) oppilaillekin näytettävät tiivistelmät.
Anu avasi perusopetuslakia, opetushallituksen tulkintoja, rikoslakia ja kertoi oikeustapauksista, joissa opettajia oli syytetty virkamiehiä koskevien velvoitteiden rikkomisesta.
Oli asiaa. Ja porukalla oli kysymyksiä. Dialogi toimi mainiosti. Anun kun sai keskeyttää. Ja jos kysyttiin tosi vaikeita, Piia lähetti mailin. OAJ:n johtavalle lakimiehelle ja vastaus saatiin heti upeaa.
Tunnin lounastauon jälkeen klo 12.30 - 15 minä sain sitten johdatella porukkaa pohtimaan työrauhailmiötä ja sen käsitemaailmaa didaktiikkan näkökulmasta. Otsikkonani oli "Pedagoginen työkalupakki vahvistamaan työrauhaa luokassa". Käytin modulirakennetta. Paketti oli jaettu kuuteen miniluento-osaan, joita sulateltiin kolmessa noin 10 minuutin kestoisissa pienryhmäpajoissa. Kiva, että teamsissaäkin on tällainen porukanjakosysteemi.
Miniluennoissa esittelin eräitä työrauhailmiötä kuvaavia vähän teoreettisempia malleja sekä tutkimusperustaisia ja kokemukseen perustuvia toimintamalleja, kuinka a) rakentaa ennaltaehkäisevästi mielen opiskelutilassa pitävää toimintakulttuuria, b) kuinka pitää luokka siinä tilassa, c) kuinka puuttua työrauhaongelmiin ja d) kuinka toimia, kun opetusryhmä on opetuksen ja oppimisen tavoitteiden kannalta kriisissä.
10 minuuttia ennen virallista päättymisaikaa putosin linjoilta. Verkkoyhteys katosi. Noloa. Mutta minkäs teet.
Teema oli chat-palautteen mukaan osallisujille tärkeä, ja ideoita olivat saaneet. Kiitos ja pahoittelut lopusta vielä koulutustilaisuuden järjestäneelle EduDuolle.
maanantaina, maaliskuuta 18, 2024
Kouluvaarin terveisiä 18.3.
'
T änään taas kouluvaarina. Monipuolinen päivä klo 9-14.15.
Tänään oli kirjastopäivä, ja olin tovin valvomassa. Ja kuten aina: auto siirrettiin K-kaupan luota koulun parkkipaikalle.
sunnuntaina, maaliskuuta 17, 2024
Viikkoraportti 11
(+) Kivaa oli kouluvaaripäivä. Asioita tuli valmiiksi Monipuolista muonaa. (-) Tiet liukkaita. Kokouksia ainakin riittävästi. Ja laskuja.
Kokovapaapäivä. Diat valmiit. Ja data koottu Opinkirjon blogijuttua varten. Lounaaksi nautaa ja uuniperunoita. Illlan suussa ET:n kirkkovaltuuston ryhmän kesken etänä keskiviikon kokouksen valmistelua.